maanantaina, huhtikuuta 6

Mä olen vissiin aika kiltti ja pelkuri vaikka joskus itsekseni uhoankin vaativani sen mihin olen oikeutettu.

Sain vihin, että meillä on oikeus hakea toimeentulotukea koko vuokraan eikä vaan 560 euroon asti menevään osaan. Eilen kirjottelin sitten lappua sossulle jossa...niin, pyydän, vaadin, toivon? Mietin varmaan ikuisuuden miten sanani asettelisin siinä lapussa. Pitäisi sanoa napakasti, että sossu ottaa tosissaan, pitäisi kuitenkin sanoa ystävällisesti ettei se suutu. Saakohan sossu suuttua asiakkailleen jos nämä tietävät oikeutensa paremmin ja hakevat siten lisää rahaa? Periaatteessahan sossu on siis pimittänyt meiltä tietoa ja näin jättänyt maksamatta jotain mikä meille kuuluu? Minun kai tässä vihainen pitäisi olla, mutta pelkään enemmän, että sossu suuttuu. En halua ärsyttää sossuani, koska hän on kuitenkin päättämässä mitä rahoja saadaan ja milloin, mikä huomioidaan ja mikä ei. Etenkin jos jossain vaiheessa, ja varmasti semmoinen hetki tulee, haemme harkinnanvaraista toimeentulotukea, se on nimittään sitten ihan sossusta ja hänen mielialastaan kiinni tuleeko sitä vai ei! Silloin kannattaa olla hyvää pataa ja kiltti. On ne sossut joskus vihjailleetkin, että kun ei huomioitu tota niin ehkä on parempi olla pyytämättä enempää tai jos nyt maksetaan tuo niin sitä ja tätä ei sitten makseta.

Kumpa toimeentulotuki siirtyisi Kelaan. Edes perustoimeentulotuesta uskaltaisi kitistä ilman, että pitää pelätä suututtavansa asioista päättävän.

Saman tyylinen "kiristys" on muuten mielenterveystoimistossakin. Ehdotellaan kursseja, hoitoja ja vertaistukiryhmiä ja niihin on vähän niin kun pakko mennä. Jos et mene sinut leimataan hankalaksi asiakkaaksi ja sitten ei takulla kuunnella sinun toiveita. Pahimmassa tapauksessa lopettavat sairasloman kirjoittamisen jos et suostu tekemään kuten he ehdottavat. Eihän tätä tietenkään myönnetä, ihan asiakkaan kuntouttamistahan he ajattelevat! Samalla kuitenkin huokuu tunne, että mitä nopeammin olet pois heidän jaloista sen parempi. Varsinkin nyt kun on tullut roikuttua mielenterveystoimistossa vuosia. Jos he vain kuuntelisivat mitä minä ehdotan, ehkä en roikkuisi niin kauaa, mutta ei.

Tunnisteet:

sea   18.52   


0 Kommentti(a):









sea

- nainen
- melkein neljäkymmentä
- avautunut blogissaan vuodesta 1999
- vapaaehtoisesti lapseton
- yliopistolainen
- ylioppilas vuodelta 2012
- köyhähkö
- masentunut 1999-2012
- opettelee ja ihmettelee terveenä elämistä

arkisto
huhtikuuta 2007
toukokuuta 2007
kesäkuuta 2007
heinäkuuta 2007
elokuuta 2007
syyskuuta 2007
lokakuuta 2007
marraskuuta 2007
joulukuuta 2007
tammikuuta 2008
helmikuuta 2008
maaliskuuta 2008
huhtikuuta 2008
toukokuuta 2008
kesäkuuta 2008
heinäkuuta 2008
elokuuta 2008
syyskuuta 2008
lokakuuta 2008
marraskuuta 2008
joulukuuta 2008
tammikuuta 2009
helmikuuta 2009
maaliskuuta 2009
huhtikuuta 2009
toukokuuta 2009
kesäkuuta 2009
heinäkuuta 2009
elokuuta 2009
syyskuuta 2009
lokakuuta 2009
marraskuuta 2009
joulukuuta 2009
tammikuuta 2010
helmikuuta 2010
maaliskuuta 2010
toukokuuta 2010
kesäkuuta 2010
heinäkuuta 2010
elokuuta 2010
syyskuuta 2010
marraskuuta 2010
joulukuuta 2010
huhtikuuta 2011
elokuuta 2011
huhtikuuta 2012
toukokuuta 2012
heinäkuuta 2012
syyskuuta 2012
helmikuuta 2013
elokuuta 2013
lokakuuta 2013
joulukuuta 2013
maaliskuuta 2015
huhtikuuta 2015
heinäkuuta 2015
tammikuuta 2016
lokakuuta 2017
tammikuuta 2018
maaliskuuta 2018

1999-2007 rajoitetusti saatavilla



Powered by Blogger