Jos joku tässä pikkusiskon muutto/rahaprojektissa on raivostuttanut on epämääräinen ja väärä tieto. Sossu sanoo sitä ja Kela tätä ja kun seuraavan kerran kysyt niin asia on jo ihan erilailla. Kukaan ei tiedä miten asiat oikeasti menee ja ne jotka tietävät ovat jossain maan alla.

Koko syksyn olemme tosiaan olleet siinä luulossa ettei 16v voi muuttaa itse kirjojaan. Tämä on ollut se ongelman ydin. Kun lapsi ei virallisesti asu täällä ei mitään tukiakaan saa. Kolme eri sossua ja kolme eri kelantätiä on väittänyt näin plus kasa muita ihmisiä. Kunnes tosiaan sitten yksi Kelan täti vihdoin valaisi, että voi kun voikin muuttaa kirjat. Olisi kai pitänyt soittaa maistraattiin heti elokuussa? Vaan kun niin moni puhui tuota totena ei sitä osannut kyseenalaistaa.

Nyt on kuitenkin kirjat täällä, eikä maistraatti edes nähnyt tarpeelliseksi kuulla äitiä. Tästä huudetaan varmaan puhelimessa tänään. Kävi myös ilmi, että elatustuen olisi voinut katkaista jo aikaa sitten! Kiva kun kerroitte nyt! Mutta senkin maksu äidille on nyt katkolla. Lapsilisän maksumuutos on myös Kelassa ja siitä toivottavasti tulee päätöstä pian.

Mutta siis lyhyesti niille jotka joskus tätä tietoa etsivät. 16-vuotias voi muuttaa pois kotoa ilman vanhemman lupaa, hän voi myös muuttaa kirjansa muualle ilman huoltajan suostumusta. Huoltajaa ei tarvitse välttämättä edes kuulla jos on todistaa, että todella asut muualla (esim. koulusta opiskelijatodistus). Elatustuen maksun voi keskeyttää pelkällä soitolla sosiaalitoimeen. Lapsilisän maksumuutosta haetaan Kelasta ja sen suhteen ratkaisevaa on kaiketi missä lapsi virallisesti asuu sekä mitä mieltä sosiaalitoimi asioista on. Kenenkään alaikäisen ei siis tarvitse jäädä kotiin kitumaan, koska huoltaja pimittäisi rahat. Kotoa voi lähteä ja saada itselleen kuuluvat tuet. (Tämän kun minäkin olisin nuorena tiennyt.)

Tunnisteet: käpy jäässä

Ei saisi kirjoittaa tästä vielä kun tuo kuitenkin huonoa onnea...

Meillä saattaa pikkusiskon kanssa ollakin mahdollisuus saada pikkusiskon rahat hänelle (lapsilisä + elatustuki). Kävi ilmi, että alaikäinen voi kun voikin tehdä muuttoilmoituksen maistraattiin ilman huoltajan allekirjoitusta. Tosin silloin huoltajaa ja alaikäistä kuullaan asian puolesta tarkoituksena selvittää missä lapsi todella asuu. Tämä toimii siis vain yli 15v kohdalla, ei nuoremmissa. Mutta, nyt vaan peukut pystyyn ja sormet ristiin ja mitä tahansa. Asumistukikin nimittään vaatii Bambin virallisen muuton tänne (kirjat) jotta se voidaan laskea meille molemmille. Jos tämä ei mene läpi pienenee rahat entisestään. :(

Eniten tässä showssa kiukuttaa äidin osuus. Äiti venkoilee sekä huijaa ja saa palkkioksi rahaa. Bambi elää kesätyörahoillaan ja joutuu töihin kun rahat loppuu. Jos pikkusisko olisi heti saanut omansa äitiltä hänen kesätyörahat olisi parhaillaan riittänyt koko talveksi. Äitiltä kun noita rahoja ei peritä mitenkään. Olisipa voinut edes ilmoittaa Kelaan, että katkaisevat rahan tulon kunnes asia on selvä, mutta semmoinenkin lienee mahdotonta.


Tänään kävin taas mtt-lääkärillä. Sain kuukauden lisää saikkua ja lähetteen päiväsairaalaan. Hieman kyllä pelottaa tuo päiväsairaala. Ymmärrän, että semmoinen tahdotaan "minulla teettää", koska sen avulla nähdään paremmin miten voin ja silleen, mutta kun muistaa sen parin vuoden takaisen päiväsairaala kaksi viikkoisen ei innosta. Pelottaa josko siellä taas katsotaan minun olevan puhelias ja laitettu, ja todetaan sen perusteella terveeksi. Kukaanhan ei silloin jutellut kanssani sen suuremmin. Kahdesta viikosta olin melkein puolet poissa (yksittäisiä päiviä) ja niinä päivinä kun olin paikalla kokosin muiden kanssa palapeliä ja olin normaali. Kertaakaan en jutellut kenenkään hoitohenkilökunnan kanssa kahden henkilötietojen ottoa enempää. Juttelin hoitoryhmän kanssa tasan alku- ja loppupalaverissa. Tämän perusteella minut siis todettiin terveeksi ja mtt-lääkärini meni sen päätöksen mukaan. Nyt vihdoin olen päässyt tästä kirouksesta eroon kun muutin ja lääkäri vaihtui ja taas päiväsairaalaan. Lääkärini tuntuu asian ymmärtävän, "aina ei asiat ole siltä mitä näyttää", mutta... Lupauduin siis menemään sinne taas vähän lääkärin painostuksen alla. Toivottavasti tällä kertaa sujuu paremmin, onneksi se on eri päiväsairaala.

Vanha välilevyvaiva iski kun salama kirkkaalta taivaalta eilen aamulla. Pitkään aikaan ei ole särkenyt tai jos on se on ollut lievää ja mennyt hetkessä ohi. Nyt heräsin järkyttävään selkäkipuun joka säteili jalkaankin. Koskaan en ole herännyt niin, että jalkakin olisi kipeä. Lepo on aina auttanut ettei aamusta koske kun korkeintaan selkään. En edes tajua mistä tämä nyt tuli, en ole tehnyt mitään ihmeellistä, en nostellut mitään enkä kävellyt ylipitkiä matkoja tms.

Makasin siis eilisen sohvalla kun kuollut kala. Piti mennä vaikka mille asioille esim. viemään sairaspäivärahahakemus ja lisäselvityksiä asumistukeen. Kiva kun ei saa vuokraa maksettua kun kahden kuukauden asumistuet on olleet vajaat. Tänään raahauduin keskustaan apteekkiin ja vähän hupiasioillekin kun sillä hetkellä selkä oli ok. Tai siis lähtiessä särki, mutta kun käveli tovin oli ihan ok. Selkä tavallaan asettuu siihen tiettyyn ja sen jälkeen ei auta muuttaa sitä asentoa. Noh, tulin tietysti bussilla kotiin. Kun nousin jäädäkseni pois oli hyvin pienestä kiinni etten rojahtanut lattialle kun jalat petti alta, juuri sain käännyttyä penkille, onneksi siinä oli vapaa penkki! Onneksi myös älysin nousta hieman aiemmin kun yleensä jotta selkä kerkeäisi hetken tottua, että nyt seistään.

Huomisen kaiketi makaan sohvalla taas, sain sentään torstaille ajan lääkäriin. Hassua, väittävät täällä olevan pula lääkäreistä. Entisellä asuinalueella sait joko päivystysajan samalle päivälle kun soitit aamu seiskalta tai ajan kuukauden päähän. Onneksi ei tarvitse päivystykseen lähteä. Ne Kelan paperit vaan venyy taas päivällä. Toivottavasti saan jotain todella hyviä troppeja torstaina ja kipu katoaa kokonaan. Perinteiset särkylääkkeet on kun namia, otin tänään jo 400mg, 600mg ja 800mg napin eikä mitään tehoa. Nyt pois, sattuu istuminen.

Tunnisteet: hampaat puutuu, käpy jäässä

Tiskasin... Ja maksoin laskut, myös pikkusiskon hänen puolestaan. Mulla on vähemmän rahaa kun Bambilla ja hän kehtaa valittaa ettei aio nostaa tällä viikolla enempää rahaa (lompakossa kymppi). Kiva, minäkin voisin päättää etten osta tällä viikolla enempää ruokaa.

Tunnisteet: käpy jäässä

Bambi: "Mä voisin lukea vielä tunnin, mennä sitten lenkille ja lukea sitten vielä tunnin."
minä: "Ja tiskaat ja imuroit?"
Bambi: "No, ehkä mä tiskaan, mut imurointi *hihih* ehkä huomenna."

Kiva, että ne letut maistu jotka oli tarkotettu palkkioksi siitä, että vihdoin imuroisit, eihän tässä ole kun viikko muistuteltu ja lykätty. Imuroin sitten itse, siivosin kissan hiekkiksen, hoidin tiskikoneen (täytin, pesin ja tyhjensin) sekä kohta teen ruokaa. Ja Bambi kehtasi ihmetellä miksi en ole lukenut kokeeseen, tässähän on ollut koko eilinen ja tämä päivä aikaa! Hän on ainekin kerennyt lukemaan tosi paljon!

Viikko taitaa olla se minun pinnani raja. Nyt jos pikkusisko näyttäisi nenäänsä tuolta huoneesta ja sanoisi jotain voisin ärähtää ja pahasti.

Kymppi vetoa ne tiskin on tuolla vielä huomennakin.

Tunnisteet: käpy jäässä

Ahdistaa, ihan kun olisi kääritty tiukkaan liinaa jota joku kiristäisi koko ajan lisää. Flunssa päällä joten hermot on entistä kireämmällä. Bambillakin taitaa olla hermot vähän kireällä, ainenkin se tiuskii välillä siihen malliin. Eikä se ole imuroinut vaikka piti jo viikko sitten. Menisi tämä koeviikko ja alkaisi syysloma. Tosin epäilen jaksanko kokeeseen huomennakaan. En oikein tiedä yritänkö lintsata, koska en jaksa lukea vai onko olo oikeasti niin kamala ettei jaksa keskittyä. Joskus on niin vaikea tunnistaa omia olojaan, valehteleeko ja liioitteleeko sitä itselleen vai onko oikeasti niin väsy.

Emmä tiedä. Menen peiton alle palelemaan ja hikoilemaan.

Tunnisteet: hampaat puutuu