sunnuntaina, syyskuuta 28

Tänään on hermo kiristynyt pikkusiskoon. Vituttaa kun toinen ei tee mitään käskemättä. Täällä on edelleen imuroimatta ja tiskit on tiskaamatta (kattilat ym mitä ei tule tungettua pieneen astianpesukoneeseen). En tiedä onko sisko lukenut ensi viikolla oleviin kokeisiinkaan. Illalla se kikatteli tässä koneella kuulokkeet korvissa varmaan pari tunnin. Ihan kiva, että toisella on hauskaa, mutta tosi ärtsyä kuunnella tuollaista joka ilta kun yrittää katsoa itse vieressä telkkaria. Alan myös kyllästyä siihen etten minä saa katsoa telkkaria ilman höpötystä, lauleskelua tai kyselyä, mutta jos minä kehtaan keskeyttää pikkusiskon tv:n katselun se lähes suuttuu. Nyt täällä haisee tupakka ihan törkeästi kun pikkusisko taisi polttaa omalla ikkunalla. Sanoin sille aiemmin, että menee parvekkeelle jos haluaa tupakoida, mutta ilmeisesti se ei kehtaa. Vituttaa silti tuo haju.

Enimmäkseen meillä on kyllä hauskaa, joskus vaan vituttaa, ihan kaikki.

Tunnisteet:

sea   3.46    0 kommentti(a)


tiistaina, syyskuuta 23

Ahdistaa edelleen tämä tekemisen määrä. Joka päivälle tuntuu olevan jotain. Eilen makasin koko päivän sohvalla, okey tein vähän läksyjä illalla, mutta tuntuu ettei sekään riitä. Joka aamu herätessä vituttaa herätä ja lasken koska saa nukkua niin pitkään kun haluaa, koska olisi päivä ettei tarvitse tehdä mitään. Tuntuu ettei sellaista tule koskaan ja kun tulee se ei tunnu rentouttavan yhtään. Tekemättömän päivän jälkeen odottaa edelleen tekemätöntä päivää.

Pohdin aamulla sängyssä johtuuko tämä siitä, että pikkusisko asuu täällä. Tavallaan ei ole sitä omaa rauhaa vaikkakin Bambi kyllä oli nytkin lähes koko sunnuntain poissa. Tai sitten olen vain niin stressaantunut. Ehkä tarvitsisin monta tekemätöntä päivää peräkanaa? Syyslomaankin on vielä useampi viikko ja koeviikkokin ennen lomaa. Väsyttää, väsyttää ihan jatkuvasti, fyysisestikin.

Tunnisteet:

sea   1.39    0 kommentti(a)


sunnuntaina, syyskuuta 14

Tuntuu ettei tekeminen lopu ikinä, rahat kyllä loppuu. Asunto alkaa vihdoin näyttää kodille, tavarat on paikallaan, verhotkin ikkunoissa. Energiat on ihan nollassa, eikä cipralexin (masennuslääke) loppuminen auta asiaa. Pari päivää ilman ja alkoi ahmituttaa, tänään meinasin saada paniikin kaupassa. Olin varma, että eräs mies seurasi minua, ihmiset tunki jotenkin tielleni, tahdoin vain pois ja pian! Hain tänään lopulta lääkkeitä, pakko, en kestä ilman keskiviikkoon, jolloin tulee rahaa. Ei siinä muuten mitä, mutta sain tuossa apua sellaiseen kissan harjaan joka maksaa törkeän paljon...ja nyt olen pistänyt ne rahat lääkkeisiin ja ruokaan. Hävettää. Olisin perjantaina ostanut sen harjan, mutta ne on loppu kaupasta. Rahapulassa sitten sorkkuin ostamaan ruokaa parilla kympillä ja lääkkeisiin meni se toinen parisen kymppiä. Onneksi nuo lääkerahat saa sossusta takaisin joten on vähän palauttaa laatikkoon odottamaan sitä harjaa. Hävettää silti.

Huomenna olisi sossu. Vähän pelottaa kuinka siinä käy. Sain kuun alussa vanhan asunnon asumistuen ja olen tuhlannut sen ruokaan ja miljoonaan pieneen asiaan mitä on pitänyt ostaa tänne uuteen kotiin (kuusi jatkojohtoa, viisi pistokejakajaa, lamppuja, verhoja ja niiden klipsuja...). Yritän pyytää ettei sosiaalitoimi huomioisi tuota asumistukea niin minun ei tarvitse hakea heiltä lisää muuttoapurahaa. Sain entisestä sossusta sen 250e, mutta se meni siihen pakastimeen ja mikroon, 8e meni omasta pussista siihen eli penniäkään ei siitä jäänyt. Farkutkin alkaa olla niin puhki (korjattu jo kertaalleen), että tarvisi uudet. En omista kun yhden housut joita käytän aina kun ulos talosta menen...

Onneksi hammas/poski/kurkkukipu on mennyt pois. Sain kaiketi aftan takahampaiden taakse, se ärtyi pahasti ja koko poski oli kipeä, lopulta kipu levisi kurkkuun asti. Nyt kipua ei onneksi ole enää kun siinä oletetussa aftassa, paranisi sekin pian! Harmi kun niitä aftabbeja ei saa tuonne hampaan taakse. Nyt tosin on suupielet kuivat ja kipeät, en tiedä mistä ne ärsyyntyi, mutta menisi sekin pois!

Syöpöttelyn ja apteekissa reissaamisen sijaan tänään piti lukea venäjää. Ei hyvin mene, ei. Onneksi tähän ei kuole?

sea   21.02    0 kommentti(a)








sea

- nainen
- melkein neljäkymmentä
- avautunut blogissaan vuodesta 1999
- vapaaehtoisesti lapseton
- yliopistolainen
- ylioppilas vuodelta 2012
- köyhähkö
- masentunut 1999-2012
- opettelee ja ihmettelee terveenä elämistä

arkisto
huhtikuuta 2007
toukokuuta 2007
kesäkuuta 2007
heinäkuuta 2007
elokuuta 2007
syyskuuta 2007
lokakuuta 2007
marraskuuta 2007
joulukuuta 2007
tammikuuta 2008
helmikuuta 2008
maaliskuuta 2008
huhtikuuta 2008
toukokuuta 2008
kesäkuuta 2008
heinäkuuta 2008
elokuuta 2008
syyskuuta 2008
lokakuuta 2008
marraskuuta 2008
joulukuuta 2008
tammikuuta 2009
helmikuuta 2009
maaliskuuta 2009
huhtikuuta 2009
toukokuuta 2009
kesäkuuta 2009
heinäkuuta 2009
elokuuta 2009
syyskuuta 2009
lokakuuta 2009
marraskuuta 2009
joulukuuta 2009
tammikuuta 2010
helmikuuta 2010
maaliskuuta 2010
toukokuuta 2010
kesäkuuta 2010
heinäkuuta 2010
elokuuta 2010
syyskuuta 2010
marraskuuta 2010
joulukuuta 2010
huhtikuuta 2011
elokuuta 2011
huhtikuuta 2012
toukokuuta 2012
heinäkuuta 2012
syyskuuta 2012
helmikuuta 2013
elokuuta 2013
lokakuuta 2013
joulukuuta 2013
maaliskuuta 2015
huhtikuuta 2015
heinäkuuta 2015
tammikuuta 2016
lokakuuta 2017
tammikuuta 2018
maaliskuuta 2018

1999-2007 rajoitetusti saatavilla



Powered by Blogger