lauantaina, marraskuuta 28
Saatiin 190 euron lasku vvo:lta. Vanha asunto jäi kuulma likaiseksi, muruja ja likaa kaapeissa, lieden taus likainen ja kylpyhuonekalusteet likaiset. Eivät sitten voineet aikaisemmin kertoa, olisin kyllä käynyt siivoamassa sen uudelleen (vaikka se oli kyllä siivottu, paitsi se lieden taus). Aika kovat on kyllä hinnat vvo:lla siivoamisesta. Olisi kiva päästä siihen siivousfirmaan töihin. Tekisi mieli viedä tuo lasku uudelle asukkaalle "kiitosten" kera. Harkitsin eilen yönä kiukkuisena jopa valuttavani purkillisen verta niiden postilaatikosta sisään. Onneksi uskon jonkinlaiseen karmaan. Ehkä sen lapset sairastuu sikainfluenssaan ja kuolee tai joutuvat ainakin sairaalaan ja sairaalalasku on monia satoja euroja. Sitä odotellessa... Tunnisteet: käpy jäässä
maanantaina, marraskuuta 23
Vatsavaivat oli lääkärinkin mielestä jotain orastavaa vatsahaavaa. Sain lääkekuurin joka on helpottanut hieman oloa. Selkäkipu ei vain ota parantuakseen kokonaan, semmoinen jatkuva pieni jomotus eikä pysty tekemään paljoa kerralla. Onneksi sentään kaupassa saa käytyä vaikka yksi yö menikin valvoessa kun kipu siirtyi jalkoihin. Yleensä tämä menee ohi parissa viikossa, mutta nyt on menossa jo neljäs. Kotikin alkaa vihdoin näyttää hieman kodille. Verhot puuttuu ikkunoista, kirjat kirjahyllystä, mutta sentään astioita alkaa olla kaapissa eikä tarvitse ostaa valmisruokaa. Ehkä tämä siis tästä joskus. Noin muuten pääni valtaa järjettömät pelot ja murehtimiset. Pelkään tulipaloa, vesivahinkoa, tietokoneen hajoamista, kissan sairastumista ja kuolemista sikainfluenssaan, kaikkea, murehdin jopa seuraavaa muuttoa ja siihen liittyvää pakkaamista (seuraavaan muuttoon on aikaa ainakin kolme vuotta). Miten minusta on tullut tälläinen murehtija ja aivan kummallisten asioiden pelkääjä? En minä ennen tälläinen ollut. Viimeiset pari kuukautta olen kuitenkin vellonut tälläisessä ihmeellisessä tilassa. Mikä saa ennen niin huolettoman ihmisen murehtimaan päänsä puhki? Tunnisteet: aina väärinpäin
torstaina, marraskuuta 12
Selkäkipu alkaa hellittää, mutta tilalle on tullut oksettavan etova vatsakipu jatkuvine röyhtäisyineen. Liekö jotain vatsahaavaa tai muuta kivaa. Kaikki kamat on edelleen purkamatta eikä Bambi nosta sormeakaan yhteisten tavaroiden eteen (okey, kävi se kaupassa mun puolesta sentään). Kaikki päivät menee ravatessa lääkärillä tai maatessa sohvalla. Vituttaa katsella tätä kaaosta, mutta ei myöskään kykene tekemään mitään. Vihaan aamuja kun on noustava uuteen oksettavaan päivään jona ei saa mitään aikaiseksi. Päivän paras hetki on nukkumaan meneminen vaikka unikin on todella katkonaista. Voisipa vain nukkua. Enpä muista milloin olisin viimeeksi vihannut elämää näin paljon. Tunnisteet: käpy jäässä
maanantaina, marraskuuta 9
Välilevyongelmat on helvetistä. Olen maannut viikon sohvalla ja koskee edelleen ihan perkeleesti. Olen kiskonut neljää eri pilleriä kitusiin eikä mistään ole mitään hyötyä. Ahdistaa kun kaikki kamat on purkamatta ja paikat puutuu makaamisesta. Tunnisteet: käpy jäässä
|