On tämäkin taas elämää. Eipä tarvitse pohtia oliko fiksua pistää välejä poikki äitiin vai ei...

Pikkusisko on nyt päättänyt, että tahtoo muuttaa luokseni vaikka se tarkoittaa asioimista sossussa ja äidin kanssa tappelemista. Kävin Kelassa ja soitin sossuuni, minun tuloihin siskon muutto luokseni ei vaikuta. Äiti on lapsesta elatusvelvollinen ja vaikka äiti kuinka väittäsi vastaan se tosiasia ei muutu. Lapsilisät voidaan Kelan mukaan siirtää lapsen kirjojen mukana lapselle maksettavaksi. Perhesossulle tässä joudutaan menemään, koska äiti ei nyt annakkaan lapselle lupaa muuttaa eikä suostu maksamaan mitään. Sossuni kannusti tuota perhesossutapaamista sillä siellä siskoni saa itse sanoa missä haluaa asua ja sossu voi katsoa mikä on lapselle parhaaksi. Luulen minun kodilla on hyvät mahdollisuudet. Äiti on taas pistänyt nimittään parastaan viime päivinä. Sen lisäksi, että äiti on alkoholisti, puhuu jatkuvasti omasta kuolemasta, huutaa ja lyttää siskoa pahasti, nyt hän uhkaa viedä lapsen kesätyörahatkin ja tehdä siskon elämästä helvettiä jos tämä aikoo mennä perhesossulle puhumaan tai muuttaa minun luokseni. Ei riitä haukkuminen ja mitätöiminen vaan pitää tunkea lapsen silmät ja suu täyteen valheita ja pelotella toinen lähes hengiltä. Onneksi sisko saa minulta oikeaa tietoa, muistan nimittään itse miten sokeasti uskoin 16-vuotiaana äitin sanoja enkä koskaan edes kinannut lapsilisistäni tms.

Maanantaina käy lienee tieni siis asuntotoimiston (2h+k -> 3h+k) lisäksi pankkiin avaamaan siskolle oma tili johon äitillä ei ole käyttöoikeutta. Toivotaan vain, että palkanlaskija kerkee vaihtamaan tilinumeron viimeiseen päivään mennessä ettei siskon tarvitse yrittää tyhjentää tiliä ennen kun äiti keksii viedä lapsen rahat (sisko saa yli tonnin palkkaa!). Miten ihminen voikin olla tuollainen omaa lastaan kohtaan? Eikö vanhempien pitäisi ajatella lastensa parasta ja lasten etua eikä vain tuijottaa omaan napaan? Miksi vanhemmiksi saa ruveta kuka vain? Miksi perhettään ei saa valita?

Ärsyttävintä on ettei äiti tarkoita tosissaan puoliakaan mitä sanoo. Kun minä ja isosisko oltiin muuttamassa pois kotoa oli meno lähes samanlaista. Huudettiin, kiljuttiin ja uhkailtiin ettei takaisin ole tulemista, ettei lapsia sitten tarvitse tuoda hoitoon jne. Ja mitä tapahtui? Äiti pyyteli kylään, antoi ruokaa mukaan ja kyselee milloinkas hänestä tulee mummo.

Olisi pirun mielenkiintoista tietää millaisen diagnoosin psykot äidistä laatisivat jos siihen olisi mahdollisuus. Itse kallistuisin jonkun persoonallisuushäiriön puoleen... Vaan lottovoittokin on todennäköisempää kun äidin hoitoon meneminen.

(Kuolisi perkele pois kun sitä itsekin niin toivoo!)

Asuuko siskosi kanssasi samalla paikkakunnalla? Ellei, niin Tampereen perhesosiaalityö ei ole oikea osoite vaan se, kunta jossa sisko on kirjoilla. Perhesosiaalityö voi keskustella muutosta äitisi kanssa, mutta mikäli äiti on edelleen sitä mieltä ettei siskosi muuta, ei heillä ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että siskosi jatkaa asumistaan äidin luona tai hänet otetaan huostaan.

Sisko asuu eri paikkakunnalla kun minä. Soitin omalle sossulle, koska tänne sisko muuttaisi ja oma sossu tietää minun tilanteeni. Hänen ehdotus oli ottaa yhteyttä siskon paikkakunnan perhesossuun ja sinne otankin yhteyttä. Todettuani äitini olevan alkoholisti oli oma sossuni aika varma ettei siskon muutto mahdoton ole. Perhesossun tehtävä olisi ratkaista kenen luona on paras asua. Ja jos rehellisiä ollaan, eihän äiti voi väkipakolla 16 kesäistä tyttöä luonaan pitää. Äitini on alkoholisti, diabeetikko sekä hänellä on osteoporoosi (nämä kaksi sairauta eivät pidä alkoholista, tupakoinnista, vähästä liikunnasta eikä huonosta ruokavaliosta, myöskään kännissä itsensä telominen ei auta asiaa), hän puhuu jatkuvasti omasta kuolemasta, haukkuu ja lyttää siskoa sekä käyttää monenlaista henkistä väkivaltaa, viimeeksi todella uhkaus tehdä siskon elämästä helvettiä jos tämä menee perhesossulle/muuttaa tänne sekä viedä siskon kesätyörahat...jos sisko haluaa muuttaa pois tuollaisesta kodista niin laitetaanko lapsi todella sinne takaisin vasten omaa tahtoa? Ja millä se lapsi siellä pidetään, lukitaan sisälle vaiko käsiraudoilla kentien sänkyyn kiinni? Enkä muuten yhtään yllättyisi jos äiti käyttäisi fyysistäkin väkivaltaa, hermostuessaa osaa olla todella pelottava ja repipä tuo minua hiuksista kun aikanaan karkasin kotoa. Tosin minä olin teininä aika provosoida verrattuna pikkusiskooni joka on aika arka.

Jos perhesossu vähänkään ymmärtää hän toteaa minun kotini paremmaksi paikaksi elää etenkin kun 16v itse myös haluaa muuttaa. Ja jos sisko luokseni sossun luvalla muuttaa on äiti elatusvelvollinen, näin minä asian ymmärsin.

Ei sosiaalityöntekijällä ole oikeuksia päättää, että lapsi voi muuttaa mikäli huoltaja asiaa vastustaa. Jotta huoltajan vastustaessa tällainen päätös voidaan tehdä, on lapsi otettava huostaan. Sukulaissijoitus ei tapahdu noin vain, mikäli lapsi sijoitetaan. Ensin sosiaalityöntekijät tekevät perheselvityksen ja sukulaisperhe osallistuu sijaisvanhemmille järjestettävään koulutukseen. Näin ainakin isommilla paikkakunnilla. Tällöin sosiaalilautakunta päättää lapsen olinpaikasta ja perhe johon lapsi on sijoitettu saa korvaukset lapsen hoidosta.

On totta, että siskosi voi vain päättää muuttaa luoksesi. Tällöin äitisi on kuitenkin hänestä elatusvelvollinen ja on Tampereen sosiaalityön harkinnassa maksavatko he toimeentulotukea siskollesi vai eivät. Lisäksi äitisi voi pyytää poliiseja palauttamaan lapsen kotiin.

Tarkoitus ei ole pelotella tai negata koko juttua, mutta alaikäisen lapsen kohdalla muuttaminen voi viedä aikaakin.

Ei tässä mitään huoltajuutta olla hakemassa vaan yritetään saada sisko mahdollisimman "laillisesti" pois äidin kodista. Todennäköistä (ja toivottavaa) on, että äiti suostuu muuttoon (aluksi suostuikin) kun perhesossun välityksellä jutellaan. Jos äiti kuitenkin kieltää voi 16v muuttaa ilman lupaakin, ei tuon ikäistä voida enää pakottaa etenkin kun otetaan huomioon olosuhteet.
Sisko muuttaisi luokseni kämppiksenä eli minä en olisi hänen huoltaja enkä mikään muukaa kun vain sisko. Rahat sisko saa kaiketi itselleen äidin ollessa elatusvelvollinen (voi olla, että sossu joutuu maksamaan koska äiti on varaton), lapsilisät Kelan mukaan siirtynee kirjojen mukana (joka tosin vaatisi äidin allekirjoituksen)...

En jaksa uskoa äidin haluavan poliiseja kuvioihin kun ei halua sossuakaan. Sossu on kytännyt äidin ja siskon kotia koko siskon lapsuuden, koska olot on olleet huonot. Poliisin sotkeminen asiaa tuskin auttaisi äitiä asioiden suhteen. Ja palauttaisiko poliisi siskon kotiin?

Alaikäisen lapsen muuttaminen ei varmasti ole helppo homma, mutta kun otetaan huomioon siskon ikä ja tilanne kotona en usko sen olevan mitenkään järjettömän vaikea (tai no riippunee mittapuusta, minä olen tottunut taistelemaan).

Sitäpä juuri tarkoitan, ettei sosiaalityöntekijöillä ole mitään juridisia käytäntöjä huostaanottoa lukuunottamatta, joiden avulla siskosi voisi muuttaa luoksesi, jos äitinne sitä vastustaa. Jos 16 v. muuttaa omin lupineen on aika todennäköisesti, ettei sossu maksa hänen kulujaan.

Hmm... Onko tämä virallista tietoa vai tapauskohtausta? Tuntuu vaan, että asioista on niin monta kantaa. :)

Eihän se äidin elatusvelvollisuus siihen lopu jos 16v lähtee omine lupine? Ja jos äidiltä ei raha irtoa/ei ole niin eikös sossu ole velvollinen maksamaan? Ja jos sossukin kannattaa muuttoa?

Ihan tietoa on. Ei se äidin elatusvelvollisuus katoa, vaikka lapsi lähtisi omin lupinensa mutta eiköhän se äiti tuossa vaiheessa tuota lapsen kotiin. Vaikka sosiaalityöntekijä näkisi muutos olevan lapsen kannalta hyvä juttu, ei hän voi sitä puoltaa, jos vanhempi ei muuttoon suostu. Ainoa keino ohittaa huoltajan näkemys on huostaanotto.

En usko, että äiti pistäisi siskoni perään poliiseja, se ei kerta kaikkiaan ole kannattavaa äidille (sitä paitsi äiti vihaa sydämensä pohjasta sossuja ja poliiseja kun ne vain tunkevat nenänsä äitin asioihin ja vielä vievät koko lapsen). Ja jos sisko karkaisi jatkuvasti kotoa niin raahaisiko poliisi häntä kotiin toisesta kaupungista? Äiti ei siskoa lähtisi hakemaan.

Kun ei sillä äitille muuten mitään siskon muuttoa vastaan olisi, mutta ei usko meidän pärjäävän taloudellisesti. Antoihan tuo ensin luvan, mutta perui sen kun alkoi laskeskella (en tiedä millä tiedoilla kun ei minun tuloista mitään tiedä) ettei meidän rahat riitä.