Unohdin sitten ihan kirjoittaa keskiviikkona. Tarkoitus kyllä oli.

Kävin hakemassa sitä ruoka-apua, muovipussillinen ruokaa. Aika köyhät eväät oli. Sämpyläjauhoja (en ottanut kun en sämpylöistä pidä), pari pientä pakettia ruisleipää, tietenkin sitä pahaa makeaa, jotain lihasäilykkeitä (en ottanut, yök!), margariiniä rasia, näkkäriä (EY-avustus!), hapankorppua, makkarapaketti, kanamunia ja maitojauhoja. Noh, leipoohan noilla jotain, mutta ei tuosta mitään oikeaa ruokaa rakennetta sen suuremmin. Enpä taida mennä toista kertaa... Kävin myös tuolla kauemmassa kaupassa ostoksilla sillä 25e lapulla jonka sain diakonilta. Hävetti valmiiksi ihan hirveästi! Onneksi infossa jossa lappu piti ensin näyttää oltiin ihan ystävällisiä, ilmeisesti tuttua kun kyseli olenko ensimmäistä kertaa lapun kanssa. Kassallakin nainen oli oikein ystävällinen ja ilmeisesti hänkin nähnyt lappuja kun tiesi heti mitä tehdä. Pahoitteli vielä kun jäi pari euroa vajaaksi eikä voinut antaa takaisin rahaa. Onko muuten vähän hankalaa laskea sentilleen tasaksi ostoksensa. En ole koskaan ollut tuossa kovin hyvä. Kehtaan siis ehkä toisenkin kerran jos se diakonissa antaa ensi kerralla toisen tuollaisen niin kun puheli.

Nyt on sitten kaappi täynnä ruokaa. Oikea häpeän päivä kuitenkin. Ajattelin maanantaina käydä muutamassa pankissa kysymässä saisiko näillä "tuloilla" lainaa. Alkaa riepoa oikein kunnolla tämä tilanne. Koulukin alkaa ensi viikolla taas ja pitäisi jaksaa. Uusi lääkitys ei ainekaan vielä ole mitenkään auttanu oloa, huonovointisuus on onneksi kadonnut. Saispa jostain energiaa.