Mulla on ongelma.

Syöminen on kovin vaikea asia. Kärsin ihme himoista jotka ei helpota millään. Kyseessä on tosin ehkä enemmän pakkomielle kun himo. Saatan lukea jostain esim sanan sipsi ja sen jälkeen päähäni syöpyy pakkomielle sipseistä eikä se helpota ennen kun saan sipsejä. Tyhmä himotus alkaa ihan naurettavista syistä eikä mene ohi vaikka odottaisi viikon. Himo menee ohi vain ja ainoastaan syömällä sitä mitä himottaa. Monesti syödessään lopulta sitä himoitsemaani, vaikka nyt niitä sipsejä, huomaan ettei ne edes olleet niin hyviä kun odotti.

Pahinta on joka päiväinen pakkomielle. Tykkään paahtoleivästä kerrosleipänä, sitä nyt on vain pakko syötävä aina aamu- ja iltapalaksi. Ongelma tulee kun tarjolla on muutakin. Eilen illalla olin menossa tekemään iltapalaa, tietenkin se kaksi paahtoleipää välissä kinkut ja juustot, mutta kun kaapissa oli myös ruisnappeja niin tietenkin niitäkin on otettava, koska ne on hyviä. Jääkaapissa oli myös ananasta pilkottuna ja se pitää syödä pois. Mieli teki myös pullaa. Lopulta jouduin sitten syömään kaikkia näitä, koska en vain voinut jättää jotain pois. Jos olisin jättänyt vaikka ruisnapin pois olisin viimeistään puolen tunnin päästä mennyt takaisin kaapille niitä hakemaan, koska päässäni pyörisi vain "ruisnappi ruisnappi ruisnappi" eikä se antaisi rauhaa ennen kun ruisnappi olisi suussani. Syön siis jatkuvasti aivan liikaa, koska pakkomielle käskee syömään kaikkea.

Yritän kyllä kovasti opettaa päälleni, että 3-4 tunnin päästä saan syödä uudelleen, mutta mitä se auttaa kun silloin on syötävä taas kaikkea. En vain voi olla syömättä kaikkea himoitsemaani joka kerta. Ei se kuulkaa lohduta jos tietää seuraavana päivänä saavansa sitä kerrosleipää, sehän kuuluu joka aamu- ja iltapalalle!

Onko sulla paastoamis-/anoreksia-/bulimiataustaa? Voisiko johtua siitä et olet aiemmin ollut liian pitkiä aikoja syömättä? Että keho ei usko että saat ruokaa vielä uudestaan?

Julkasen nyt tämän kommentin niin voin vastata siihen. :) (Vaikken siis yleisesti ottaen julkaise kommentteja.)

Ei ole kun bed-taustaa. Tietysti jos ruoka-aikojen väli venyy yli sen 4 tunnin niin tulee herkemmin ahmittua, mutta en mitenkään tietoisesti paastoa tms.

Mun keho on ollut aika sekasin ruuan suhteen sen jälkeen kun söin pari kuukautta Remeronia. Nyt vuosia myöhemmin on edelleen vaikea tunnistaa nälkää ja kylläisyyttä. Nälkä varsinkin tuntuu lähinnä vatsakipuna eikä välttämättä tajua syödä ennen kun alkaa heikottaa ja kädet täristä.